Itse tehtyä saippuaa

Suojaan pöytätasot, puen pitkähihaisen paidan päälleni ja sujautan käteeni kumihanskat. On aika valmistaa saippuaa. 

Mieheni on varma, että teen tällä kertaa hänestä saippuaa. Katsonut liikaa Fight Clubia. Tai sitten hän ei usko varotoimenpiteisiini. Saan olla yksin keittiössä.

Tällä kertaa vuorossa on laventelisaippua, jonka ajattelin päällystää kuivatuilla ruusunlehdillä, joita löysin  Hakaniemen metroaseman itämaisesta liikkeestä. Värjään massan punaisella saippuavärillä ja laitan sekaan laventeli-tuoksuöljyä.

Minulle saippuanvalmistus on aina sattumankauppaa, vaikka olen tehnyt saippuani itse jo vuosia. Mittasuhteiden kanssa ei pelleillä, mutta muuten lopputulos on aina yllätys. Ehkä se onkin osa jännitystä.

Saippuan valmistukseen tarvitaan:

* kattila rasvan sulattamiseen

* lasinen kulho

* tarkka keittiövaaka

* astia lipeän mittaamiseen

* kannellinen lasinen astia lipeän sekoittamiseen

* sauvasekoitin

* muotti saippuamassalle

Huom!  muottina toimii lähes mikä tahansa astia, joka ei sisällä alumiinia. Vanhat maitopurkit ovat käteviä, sillä ne voi repiä saippuan päältä pois.
* ilmava paikka, jossa saippuapalojen annetaan tekeytyä

* suojavarusteet: kumihanskat, suojalasit ja pitkät hihat

* ainekset: lipeä, öljy/rasva sekä vesi.

Lipeä on syövyttävää, joten sen kanssa on oltava varovainen. Käytä aina suojakäsineitä, pitkähihaista paitaa ja mielellään myös suojalaseja valmistaessasi saippuaa.

JOS LIPEÄLIUSTA MENEE IHOLLE TAI SILMIIN, HUUHTELE SE HETI POIS. Voit myös neutraloida lipeän vaikutuksen hieromalla huuhtelun jälkeen iholle etikkaa.

Oliiviöljysaippua eli Kastilian saippua

500 g huoneenlämpöistä oliiviölyä

128 g kylmää vettä

64 g lipeää (NaOH)

Tee näin

1. Punnitse öljy.

2. Punnitse kylmä vesi.

3. Kaada lipeä veden joukkoon. Jos kaadat veden lipeän joukkoon, lipeä saattaa roiskua.

4. Sulje kansi ja liikuttele astiaa, kunnes lipeä on liuennut veteen.

5. Kaada kuuma lipeäliuos öljyn sekaan.

6. Sekoita sauvasekoittimella, kunnes seos tulee paksuksi ja vaaleaksi. Seos on valmis, kun sekoittimesta tippuva massa ei heti uppoa, vaan jättää kohokuvion kiisselin pintaan.

7. Kaada saippuamassa muottiin ja kääri pyyhe muotin ympärille.

8. Anna saippuan olla muotissa 10–24 tuntia.

9.  Ota saippua muotista ja leikkaa paloiksi. Käytä suojakäsineitä!

10. Laita palat kypsymään hämärään ja ilmavaan paikkaan.

11. Anna saippuan kypsyä vähintään viikon ennen ensimmäistä kokeilua ja vähintään kuukauden ennen käyttöönottoa.

Värjää

Kanelijauhe – rusken pilkullinen väri

Kurkuma – keltainen sävy

Paprikajauhe – punertavan oranssi sävy

Saippuan voi värjätä  kokonaan tai siihen voi tehdä kuvioita.

Kokeile esimerkiksi värjätä saippua kerroksittain niin, että jaetaan osiin ja eri osat värjätään eri väreillä. Kerrokset asetetaan varovasti toistensa päälle.

Hajusta

Käytä vain saippuavalmistukseen siihen tarkoitettuja öljyjä, joita saa mm. askarteluliikkeistä.

Lisää myös

Ruusunlehdet – lisää vasta, kun saippua on muotissa.

Leseet –tekevät saippuasta kuorivaa

Kahvinpurut – tekevät saippuasta pilkukkaan ja kuorivan. Poistaa iholta mm. kalan hajua.

Kuvan saippuat ovat aiempia tekeleitäni. 

Operaatio köynnöspinaatti osa 2

Siemeniään ei kannata levitellä maailmalle, sanoo vanha sanontakin. Toinen köynnöspinaattisatsi on nyt kohdannut tiensä. Siihen liittyivät kömpelöt kädet, sirpaleet, epämääräinen multakasa, sanaharkka ja pahoitteleva tekstiviesti.
Tällä kertaa sirpaleet eivät tuoneet onnea. 

Toinen siemenerä on vielä kylmäkäsittelyssä. Toivomme parasta!

Kuvan taimi ei (ikävä kyllä) liity juttuun.

Miten sen nyt muotoilisi…

Muistatteko kouluajan keramiikkakurssit? Kovasta punasavesta dreijattiin kuppeja, joihin tehtiin koristekuvioita hammastikun päällä.

Kokonaisuus muistutti enemmän autonrenkaasta irronnutta mutamöykkyä kuin astiaa. Kupista juominen vaati taitoa ja suuria huulia. Koristekolot olivat terävät ja keräsivät roskaa. Traumahan siitä syntyi.

Kun viime syksynä Siperian Martat järjestivät keramiikkakurssin, en todellakaan aikonut osallistua. Mutta mieheni pakotti. Hän halusi kurssille, eikä aikonut mennä ainoana miehenä Marttojen kurssille.

Niinpä osallistuimme.

Oivi Designin Elina Sallisen kurssi alkoi sanoin: unohtakaa koulun keramiikkakurssit. Kaikki saven valinnasta asti on väärin. 

Kahden viikonlopun kurssilla saimme kokeilla eri savilaatuja. Teimme astioita, korulippaita, maljakoita, koristeita, saippuakuppeja… Lopuksi työt lasitettiin ja pinnoitettiin eri väreillä.

Kokematonkin klähmäkäsi sai mukaansa astioita, joita kehtaa pitää esillä ja antaa lahjaksi.

Ja kurssilla oli ihan pirun hauskaa! Kiitos Elina Sallisen, jolla on huumorintaju kohdallaan ja joka osaa  opettaa niin, että kärsimätönkin tajuaa.

Uutta kurssia odotellessa! 

Keramikkakurssin satoa:

Saippuakuppi, jonka pohjassa on reikä ylimääräistä vettä varten. Kuppi on värjätty keskeltä niin, että se on upotettu reunoihin asti lasitepurkkiin.

Ryppyreunaiset lautaset. 

Kylpyammemainen saippuakuppi.

Kukka-saippuakuppi. Kukan alla on pienet lehdet, jotka pitävät kupin pystyssä ja päästävät ylimääräisen veden valumaan takaisin altaaseen.

Yksinkertainen saippukuppi tassujalkoineen. Ks. seuraava kuva.

Tassuammesaippuakuppi.

Kaksivärinen saippuakuppi, jonka sisäseinillä on pupulelulla painetut pupun naamat. 

Mieheni taiteilema maljakko. Pintakuvio syntyi kynällä läpsyttelemällä. 

Rutattu paperipussi -astia tulitikkuaskeille. 

Pillerinpyörittäjä-korulipas. Kaksi osaa.

Rairai, nostetaan kuppia pääsiäiselle

Pääsiäinen on kaikista juhlista sekopäisin: pupuja, tipuja, munia ja noitia. Monille se on myös vuoden ensimmäinen hetki nähdä ruohon kasvavan ja hiirenkorvien ilmestyvän oksiin - omalla pöydällä! 

Palmusunnuntai on ainakin meillä ainoa hetki, jona tulee testattua ovikellon toimivuus, kun virpojat tulevat ovelle noidiksi pukeutuneena. Ihmeellisen sekopäinen traditio sekin!

Rairuohon istutus: 

Tarvitset: lautasen/kahvikupin/peltipurkin, multaa/talouspaperia, siemeniä, suihkupullon ja kelmua.

1. Levitä multa tai talouspaperi alustalle ja kastele se.
2. Ripottele siemenet päälle ja kastele.
3. Laita päälle kelmu, johon olet tehnyt reikiä.
4. Aseta lämpimään ja valoisaan paikkaan.
5. Kastele joka toinen päivä.
6. Kun ruoho on itänyt, ota kelmu pois.
7. Leikkaa ja kastele tarpeen mukaan.

Pääsiäisen jälkeen munan kuoriin voi laittaa multaa ja siemeniä itämään. Kun taimi on kasvanut tarpeeksi suureksi, munan voi siirtää suurempaan ruukkuun tai suoraan maahan ja varovasti rikkoa kuorta niin, että juuret pääsevät kasvamaan uuteen alustaansa. Munankuoret ovat loistavaa lannoitetta mullalle!

Hyvillä mielin eroon kestovaipoista

Se oli silmät avaava laskutehtävä. Jos vauvan vaipat vaihtaa viidesti päivässä, kertyy vuodessa 1825 vaipan ongelmajätevuori. Yksikin kestovaippa päivässä pienentää kasaa 365 vaipalla eli melkoisella kasalla.

Haalin kestovaippoja sieltä täältä. Esipesin niitä joka käytön jälkeen, etteivät ne haisisi pesukorissa. Kuivatin, jotta ne eivät homehtuisi. Ja kun teki mieli unohtaa vaippakasa pölyttymään, muistutin itseäni vaippavuoresta, joka olisi aikaansaannosta laiskuudestani.

Nyt on tullut kuitenkin aika heittää hyvästit kestovaipoille. Ne eivät enää pidä yksivuotiasta tytärtäni kuivana.

Kunnon Martta säästäisi vaipat toista mahdollista lasta varten. Vielä parempi Martta lähettäisi ne Syyrian pakolaisleirille.

Helsingin Sanomissa kerrottiin kahden kuvaajan, Linda Lappalaisen ja Marissa Tammisalon, projektista 80 kg kestovaippoja. Tarkoituksena on kerätä Syyrian pakolaisleirin lapsille kestovaippoja.

Otin suuren säkin, kumosin pinon sen sisään ja vein sen Helsingin keräyspisteeseen, Kalevankadulla sijaitsevaan Tinttu-myymälään. Vaippoja on kuulemma tullut valtavasti ja lauantaina lähtee yksi lasti kohti pakolaisleiriä. 

Hyvää matkaa vaipat! Teistä tulee varmasti olemaan suurta apua uuden omistajanne luona.

Operaatio köynnöspinaatti


Epäsosiaalisena rivitaloasujana arvostan köynnöksiä. Ne suojaavat uteliailta katseilta ilman, että tarvitsee ripustaa paksuja verhoja tai pystyttää korkeita aitoja, jotka herättävät epäilyksiä naapureissa. Joka suuntaan rehottavat köynnökset antavat lähinnä kuvan romanttisesta cityviljelijästä, jonka viherpeukalo on keskellä kämmentä.

Muutama viikko sitten luin köynnöspinaatista iskelmälaulaja-puutarhaharrastaja Sonja Lumpeen Satoa saunan takaa -kirjasta. 

Siinä kerrottiin, että köynnöspinaatti on nopeakasvuinen ja rehevästi peittävä ravintokasvi, josta voi kerätä satoa pitkin kesää. Paitsi syötävä, myös peittävä. Se voi kasvaa jopa 4 metriä kesässä ja monivuotisena sitäkin enemmän. Täydellistä!

Koska tämä vanha perinnekasvi on tätä nykyä harvinainen, siemeniä ei löydykään ihan joka putiikista. Onneksi google johdatti vanhoja viljely- ja koristekasveja säilyttävän Maatiainen ry:n sivuille ja pdf-tilauskaavakkeeseen. Laiskana selaajana tilasin suoraan sähköpostilla ja muutaman päivän kuluttua postilaatikoomme kolahti pari pakkausta siemeniä.

Yhden lähetin äidilleni, toisen anopilleni. Istuttaminen kun pitää tehdä nyt heti - 5 - + 5 asteen tilaan, eikä meiltä sellaista löydy. Nyt siis odottelen uutisia ja pieniä vihreitä versoja. 


Köynnöspinaatti

- Istutetaan syksyllä suoraan maahan tai kahdeksan viikkoa ennen istutusta (helmikuussa). 
- Vaatii kylmäkäsittelyn. Istutetaan talvella ruukkuun, joka pidetään - 5 - + 5 asteen lämmössä.
- Monivuotinen.
- Istutetaan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan.
- Lannoitetaan maltillisesti. 
- Käytetään pinaatin tavoin. Vaikka jotkut kertovat käyttävänsä pinaattia raakana, Evira suosittelee kypsentämistä pinaatin sisältämän nitraatin vuoksi.