Miten sen nyt muotoilisi…

Muistatteko kouluajan keramiikkakurssit? Kovasta punasavesta dreijattiin kuppeja, joihin tehtiin koristekuvioita hammastikun päällä.

Kokonaisuus muistutti enemmän autonrenkaasta irronnutta mutamöykkyä kuin astiaa. Kupista juominen vaati taitoa ja suuria huulia. Koristekolot olivat terävät ja keräsivät roskaa. Traumahan siitä syntyi.

Kun viime syksynä Siperian Martat järjestivät keramiikkakurssin, en todellakaan aikonut osallistua. Mutta mieheni pakotti. Hän halusi kurssille, eikä aikonut mennä ainoana miehenä Marttojen kurssille.

Niinpä osallistuimme.

Oivi Designin Elina Sallisen kurssi alkoi sanoin: unohtakaa koulun keramiikkakurssit. Kaikki saven valinnasta asti on väärin. 

Kahden viikonlopun kurssilla saimme kokeilla eri savilaatuja. Teimme astioita, korulippaita, maljakoita, koristeita, saippuakuppeja… Lopuksi työt lasitettiin ja pinnoitettiin eri väreillä.

Kokematonkin klähmäkäsi sai mukaansa astioita, joita kehtaa pitää esillä ja antaa lahjaksi.

Ja kurssilla oli ihan pirun hauskaa! Kiitos Elina Sallisen, jolla on huumorintaju kohdallaan ja joka osaa  opettaa niin, että kärsimätönkin tajuaa.

Uutta kurssia odotellessa! 

Keramikkakurssin satoa:

Saippuakuppi, jonka pohjassa on reikä ylimääräistä vettä varten. Kuppi on värjätty keskeltä niin, että se on upotettu reunoihin asti lasitepurkkiin.

Ryppyreunaiset lautaset. 

Kylpyammemainen saippuakuppi.

Kukka-saippuakuppi. Kukan alla on pienet lehdet, jotka pitävät kupin pystyssä ja päästävät ylimääräisen veden valumaan takaisin altaaseen.

Yksinkertainen saippukuppi tassujalkoineen. Ks. seuraava kuva.

Tassuammesaippuakuppi.

Kaksivärinen saippuakuppi, jonka sisäseinillä on pupulelulla painetut pupun naamat. 

Mieheni taiteilema maljakko. Pintakuvio syntyi kynällä läpsyttelemällä. 

Rutattu paperipussi -astia tulitikkuaskeille. 

Pillerinpyörittäjä-korulipas. Kaksi osaa.