Epäsosiaalisena rivitaloasujana arvostan köynnöksiä. Ne suojaavat uteliailta katseilta ilman, että tarvitsee ripustaa paksuja verhoja tai pystyttää korkeita aitoja, jotka herättävät epäilyksiä naapureissa. Joka suuntaan rehottavat köynnökset antavat lähinnä kuvan romanttisesta cityviljelijästä, jonka viherpeukalo on keskellä kämmentä.
Muutama viikko sitten luin köynnöspinaatista iskelmälaulaja-puutarhaharrastaja Sonja Lumpeen Satoa saunan takaa -kirjasta.
Siinä kerrottiin, että köynnöspinaatti on nopeakasvuinen ja rehevästi peittävä ravintokasvi, josta voi kerätä satoa pitkin kesää. Paitsi syötävä, myös peittävä. Se voi kasvaa jopa 4 metriä kesässä ja monivuotisena sitäkin enemmän. Täydellistä!
Koska tämä vanha perinnekasvi on tätä nykyä harvinainen, siemeniä ei löydykään ihan joka putiikista. Onneksi google johdatti vanhoja viljely- ja koristekasveja säilyttävän Maatiainen ry:n sivuille ja pdf-tilauskaavakkeeseen. Laiskana selaajana tilasin suoraan sähköpostilla ja muutaman päivän kuluttua postilaatikoomme kolahti pari pakkausta siemeniä.
Yhden lähetin äidilleni, toisen anopilleni. Istuttaminen kun pitää tehdä nyt heti - 5 - + 5 asteen tilaan, eikä meiltä sellaista löydy. Nyt siis odottelen uutisia ja pieniä vihreitä versoja.
Köynnöspinaatti
- Istutetaan syksyllä suoraan maahan tai kahdeksan viikkoa ennen istutusta (helmikuussa).
- Vaatii kylmäkäsittelyn. Istutetaan talvella ruukkuun, joka pidetään - 5 - + 5 asteen lämmössä.
- Monivuotinen.
- Istutetaan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan.
- Lannoitetaan maltillisesti.
- Käytetään pinaatin tavoin. Vaikka jotkut kertovat käyttävänsä pinaattia raakana, Evira suosittelee kypsentämistä pinaatin sisältämän nitraatin vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti